Kiitän kaikkia onnittelijoita, kiitos, ja toivotan hyvää ystävänpäivää yleisesti jokaiselle, sukulaisille myös. Liekö lukenevat tätä, en tiedä

Eipä sitten paljon muuta. Meillä sairastetaan, minulla on flunssa, nyt tosin jo vähän paranemaan päin ja lapset eri asteessa kuumeisia. Mies on meitä urheasti passannut, vaikka onkin saanut perinteisen pohjois-pohjanmaalaisen kasvatuksen, että kaikki keittiö- ja terveydenhuoltohommat on akoille. Mutta ei neulo kuitenkaan...

No joo, olin siis lomilla. Vuodatus on näköjään uudistunut sillä aikaa

Hymiötkin saa jo nappia painamalla, ohhoh. Ei paha.

Jonkinlaista selityksen tynkää kaipaaville kerrottakoon, että ensin oli teknillisiä ongelmia, sitten likviditeetillisiä ja lopuksi henkisiä, että päätin ottaa hieman aikalisää. Mies on palannut töihin, päässyt velkajärjestelyn piiriin ja minä sain vakinaisen jopin, jotta toivottavasti kirkastuu. Välissä esikoinenkin ehti täysi-ikäiseksi, että olen nykyään siis "teknisesti" "vain" neljän lapsen äiti. Ai niin, sivilisäätykin on vaihtunut, olen nykyään virallisesti rouvakastiin kuuluva keskiäkäinen naisihminen.

Neulomusrintamalla on paiskittu urakkaa miesten sukissa. Siinähän aikaa vierähtää, kun vartta neuloo ja lopuksi terää. Huokaisuttaa, kun saa puikot pois, kun tietää, että toinen samanmoinen on edessä  Yritin uudistushenkisenä neuloa pyöröpuikolla kahta yhtäaikaa, mutta ei ollut mun hermoja siihen luotu, joten tempaisin tekeleet irti sukkelaan ja jatkoin perinteisesti loppuun. Jotkut on luotu vain tasahiihtoon, nih! Neljä paria on valmiina, toiset neljä vielä, niin on kiintiö saavutettu. Lankaa on mennyt reippaat 300g, pääasiassa vanhaa kunnon seiskaveikkaa, mutta myös Erämiehen sukkalanka ja Jussi on ollut edustettuina. Jämätkin on hienosti kulutettu virkattuun Insinöörihuiviin (joka ei tosin ole menossa kellekkään insinöörille).

Välissä olen askarrellut muita hommia, tytön luokkakaverin syntymäpäiville puuhailin rannekkeet ja säärystimet. Käytin kaikkia mahdollisia sinisävyisiä (jämä-)lankoja mitä taloudesta löytyy. En ymmärrä, miksi ei muka voinut käyttää kokonaisia keriä. Mutta lopputulos oli tytön mieleen ja niinpä hän pyysikin, että saisi setin itselleen. Mikäpäs siinä, uutta puikoille. Punaisesta. Jämäkeriä. Ei siis mitään järkeä! Samaan jämähävitysvimmaan valmistui toinenkin virkattu huivi sisaren nimipäivää silmällä pitäen.

Uutena vuotena vähän kuin lupasin itselleni, että tänä vuonna muistan läheisiä ja sukulaisia paremmin, ja teen jotakin pientä. Mutta olipa tuhoon tuomittu minun lupaukseni heti alkuunsa, tammikuun ja helmikuun aikana merkkipäiväänsä viettää luvuton määrä muistettavia, että sain heti stressin. Kun olin suosiolla jättänyt muutaman joululahjankin jälkijunaan...Että ei kannata koskaan luvata mitään uutena vuotena! Luvuton ahdistus on siitä aina seurana!

Kuvia ei nyt ole, enkä tiedä milloin tuleekaan. Olen kertakaikkiaan kyllästynyt mini-Nikonin suttuisiin kuviin ja ehtimään siirtopiuhaa milloin mistäkin loukosta. Tai siihen, että kun vihdoin löydät sen, on joku näppärä poistanut kaikki käsityöaiheiset otokset muistikortilta. Jee!

No nyt sitten siihen Hampsteriosioon (tai vihdoin siihen asiaan) Oikeasti en käsitä mikä minuun aina menee helmikuisin. Kun muut neulojat urakoivat lankansa minimiin, minä menen ja ostan kaupan tyhjäksi. Näin kävi eilen, kun piti noutaa poika pois Opistolta. Siellä paikallisessa sokosketjun myymälässä on hyvä lankahylly ja kävin sen katsastamassa. Polarista otin sinistä ja v.pun, Kuuraa oli kolmella eurolla ja otin  ruskeata, sinistä ja mustaa, Rose Mohairin uutta lilaa, Isoveikkaa uutta v.pun ja vielä kokeiluksi sinistä Jiveä. Pari kolme kerää kutakin. Halpa-hallista löysin vielä pinkkinä Jiveä ja otin sitäkin. Tähän lisäksi olin aiemmin viikolla tilannut Tinttamarellista, Piikkopirrasta ja Kestovaippakaupasta kaikenlaista lankaa. Menen häpeämään tästä ja toivotan toisille suurempaa itsehillintää luottokorttinsa kanssa ja neuloisaa viikonloppua. Palataan langoille...

Editoin tuota muotoilua!

Heinäkuun alkua vietin vielä työn merkeissä. Neuloa en jaksanut, hartiat ja kädet olivat jumissa, kun huonoja perunoita roudattiin ulos saavitolkulla. Sormet sen sijaan eivät menneet yhtään jumiin, kun piti klikkailla ostoskoria Titityyssä. Tuli liityttyä siihen Huivilankaklubiin. Secret Woolin klubia harkitsin kyllä tarkkaan myös, mutta päätin sitten siitä luopua. Ehkä seuraavaan sitten : ) Loman alkaessa oli vaikea päättää mitä neuloisi ensin, joten varmuuden vuoksi aloitin heti monta kerralla. Samoksesta tuli neulottua lapaset virkattuine koristeineen, miehelle sukat Erämiehen sukkalangasta (joka loppui kesken), pojalle sukat Vesasta ja niin edelleen. Kaikkea en toki saanut valmiiksi, vaan jopa purin osan. Tässä ei nyt luetella niitä sukkia, jotka odottavat paritta tuolla hyllyssä. Sitten halusin kokeilla kahta sukkaa yhtä aikaa magic loopilla. Ei oikein napannut. Sinisestä ja beigestä Siljasta aloitin sitten ylösalaisin raglanin keskimmäiselle pojalle.

Tässä vaiheessa hoksasin, että tulossa on viiskymppis- ja kuuskymppisjuhlat, että kannattaisi alkaa neuloa niihin jotain, jos meinaa valmista saada. Olen joskus viime kesänä ostanut Tinttamarellista Östergotlans Ullspinnerin keltapunavihreää huivilankaa ja siitä päätin aloittaa. Lanka on yllättävän pehmeää, kun vertaa esim. Pirtin kehräämön tuotteisiin, ja värit ovat murrettuja ja liukuvat pehmeästi. Malliksi valikoitui Fifi III, että sitä pysyisi neulomaan sen kummemmin keskittymättä touhukkaan taaperon kera : ) Kun olin neulonut keltaisen osion ja punaisesta oltiin siirtymässä vihreään päin, sain päähäni katkaista langan ja jatkaa vaaleanpunaisella huivilangalla, jota sain ensimmäiseltä (ja toistaiseksi ainoalta) SNY:ltä Marilta. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut aloittaa sillä vaaleanpunaisella ja reunustaa liukuvärjätyllä, mutta sitten olisi pitänyt jännittää langan riittävyyttä. Reunuksen neuloin kokonaan poiketen sävyistä beigellä Byzance-vintagelangalla, jota olin hamstrannut kolme kerää jostain kirppikseltä. Toisen huivin neuloin siitä lopusta vihreästä ja Pirtin kehräämön keltavihreästä langasta taas Byzancella reunustaen. Mallina oli Kiri. Valmista tuli ajoissa, vaikka puoli kahteen yöllä valvottiin ennen juhlia. Kuviakin oli, vaan joku teiniterroristi on poistanut ne kamerasta! (Byzance oli muuten jotain huijauslankaa, kerässä oli muka 50g ja sitten lopuksi paljastui, että ne oli kääritty jonkin superlonitoppelon päälle! Kerät olivat alottamattomia ja vyötteet paikoillaan, joten en usko myyjänkään siitä kavaltaneen. Roviolle tuommoiset lankahuijarit!!!)

Kertutkin neuloin pinkistä seiskaveikasta ja kun pikkusisko soitti ja äkäili, että olen unohtanut hänen syntymäpäivänsä, piti tekaista äkkiä feather and fan huivi turkoosista Havaijista. Neuloin sen poikittain ja sain menemään kaksi kerää. Havaiji tuskin olisi tarvinut mitään mallineuletta sinänsä, vaan oli mukavaa kokeilla. Kertut mainitsen siksi, että en ole niitä aiemmin tehnyt, jostain syystä, ja ne menivät punaisen huivin keralla kuuskymppiselle saajalle. Onnea Äiti! Pahoittelen linkkien puuttumista, mutta oli pakko kieltää Javat vähäksi aikaa.

So, the first weeks of july, I was still working. I didn`t knit much, because I was so tired. The potatoes were bad and I had to carry them outside, loooot`s off them... When finally my holiday started, I was so happy, so I started many new projects. But mainly I have knitted two shawls, Fifi III from Ulla and Kiri. Fifi III was made from the Östergotlands Ullspinneri`s yarn coloured yellow-red-green. I knitted the shawl with this yarn until the green started to show, then I cut the yarn and carry on with an unamed pink wool. I finished the shawl with an old yarn, which I bought from second-hand-store. Kiri was made from the leftovers from the first yarn and Pirtin Kehräämö`s yellow-green yarn and this was finished too with "the Oldie". (It was beige-coloured with a black glitter on it) I can`t show you the pictures, because somebody has deleted them from the camera! (Teenagers, grr...) Pink-red shawl was for my mother for a birthday present and green one was for my son`s godfather`s mother (you get it?) Happy Birthday for both of you! I`m sorry about missing links!

Kun posautin kuohuviinipullosta Vappuna korkin auki (ja tietysti siitä simat kartanolle pari vieressä istujaa kastellen), en arvannut, että ammun samalla lähtölaukauksen KaikenMaailmanKissanristiäisten putkelle. Sitä on nyt vietetty Äitienpäiviä, keskimmäisten ysi- ja kymppisynttärit, yhdistetty 33v. juhla, jossa sisar täytti 30 ja sisarentytär 3, (vai oliko se toisinpäin), lakkiaisia, valmistujaisia, 2v. synttärit, lattiatalkoot, rippijuhlat, juhannus ja nyt miehen melkein-nelkyt syntymäpäivät. Siinä välissä ehti vielä syntyä yksi sisarentytärkin lisää ja töissä on tehty koko ajan täyttä viikkoa, joten oma aika neulomisineen on ollut todella kortilla. (Melkein nelkyt -juhlia ei aiottu juhlia mitenkään, vaan kun vieraat kutsuivat itsensä kylään...)

Että ingen kuvia, folks.

Mutta Ufo-rintamalla kuuluu todella iloisia uutisia, olen taas onnistunut aloittamaan noin tusinan uusia neuleita! (Olen kuullut huolestuttavia uutisia, että taas on ollut kansallisia salaliittoja Neulestaniassa Ufojen nitistämiseksi, joten olen saanut urakoida oikein hiki päässä.) Ufoilussa suureksi avuksi on ollut mieheni, joka avuliaasti lattiatalkoiden ohessa kantoi korillisen keskeneräisiä töitä varastoon pois edestä, ja koska ne ovat siellä pois silmistä, täällä sisällä voi aloittaa uutta, eikö niin?

Sama mies (niinkuin niitä nyt olisi oikein pinossa, mistä ottaa : ) on suuresti auttanut myös uuden langan ostossa, sillä hän oli ängennyt lankasäkit niin korkealle hyllylle varastossa, etten yllä enää niitä lenomaan. Ja koska ei pääse varastojaan tutkimaan, joutuu ostamaan uuden varaston vai kuinka? (Selitin tämän miehellekin kärsivällisesti, kun rähjäsi, että miten voi tulla taas paketti Novitalta.)

Jos joku hienostelija nyt kauhistui, että yäk Novitaa, niin voi ystävällisesti lähettää kaikki alpakkansa ja kasmirinsä tänne hyväntekeväisyyteen, kiitos. Jättäkää yhteystietonne kommenttilaatikkoon : )

Toivottelen kaunista kesää kaikille, vaikka täällä onkin satanut melkein keskeytyksettä koko kesäkuun. Uusia päivityksiä en heti uskalla luvata, mutta minullakin on kesäloma luvassa heinäkuun puolen välin jälkeen. (Toivottakaa onnea, että työt myös jatkuisivat vielä kesälomankin jälkeen...)

Hei, hei mitä kuuluu? Onks kaikki ok? Kysellään Apulannan eräässä biisissä, ja voin kertoa että minulle kuuluu hyvää...

Uhkasinhan silloin joskus kantaa ensimmäisen tilini lankakauppaan. Ihan ensimmäistä tiliäni en kuitenkaan sinne tärvännyt, kun piti maksaa kaikkia jonninjoutavia sähkö- yms. laskuja. Kyllä säästyisi lankoihin niin paljon enemmän rahaa, jos alkaisi polttaa päreitä sähkön sijaan... : ) Kassi sisältää Floricaa neljässä eri värissä ( valk., l. valk., sin ja kelt) Rose Mohairia punaisena ja vihreänä, Paksua Pirkkaa, Ilua ja Shibui Knitsiä. Siellä on myös Comfortia (100% akryl, tuntuu kuitenkin puuvillalta) kilo ja vintage-efektilankoja, joiden nimeä en muista. Nyt pitäisi vaan päättää mistä aloitan...valinnan vaikeus.

Vaikka täytyy tunnustaa, että Tapion kaupassakin tuli piipahdettua, vaikkei ollut edes Tapion päivä. Mutta Bambino oli tarjouksessa ja hyvää tarjousta ei voi ohittaa, eihän? Tapion kaupassa on nyt juuri Maijat, Jannet ja Top Woolit tarjouksessa, että kipin kapin ostamaan!

Eikä tässä vielä kaikki, onnistuin nappaamaan Huuto.netissä edullisesti erän vintage-lankoja. Hämeen kehräämön Ilves-konevillaa pastellisävyissä, ihanaa ohutta villaa. Huiveihin erinomaista, vaan luulenpa käyttäväni ne johonkin muuhun juttuun loppujen lopuksi. Cottonellaa myöskin pastellisävyissä, minulla on juuri mätsäävää pinkkiä yksivärisenä, että Buttony voisi syntyä...jollekulle. Ei ole vielä oikein selvillä kohderyhmää.

Ja viimeiseksi vielä nämä loputkin. Nämä langat ovat tässä erään tarinan myötä: eräs neuloja oli ilmoittanut itsensä Ravelryyn. Eräs neuloja oli jo unohtanut ilmoittaneensa itsensä Ravelryyn, kunnes kutsu oli tupsahtanut postiin. Eräällä neulojalla oli hauska aamupäivä tirkistellessä toisten varastoja, kunnes oli mennä kahvi väärään kurkkuun: (lehmuksen?)vihreää Woolia ja uusi kirjava Nalle Colori! Miksi neuloja ei ollut keksinyt tuota väriyhdistelmää! Neulojan pelasti potemasta ahdistusta hänen mies, joka tuli äkäilemään, ettei talosta löydy ehjää haravaa. (Neulojan lapset olivat pelanneet haravilla huispausta, mutta se on eri tarina se) Eräs neuloja ehdotti ovelana erään naapurikylän kauppaa, jossa on myynnissä puutarhavälineitä, mutta myös lankaa. Neulojan mies meni ansaan (ja lankaan, heko heko), että rysähti ja näin neuloja sai lankansa. Ja mies kaksi haravaa. Karvalangat olivat tarjouksessa, by the way ja loppupäivän he kuluttivat onnellisesti riitelemällä haravoinnista ja neulomisesta, kunnes kyllästyivät ja sopivat.

Mutta olen minä neulonutkin, Riemuraitaa. Muistan maininneeni aiemmin tuosta alemmasta puserosta, että lankaa jäi vielä yllin kyllin. Siis tuota tummansinistä. Vihreäkirjavaakin on vielä reippaasti toiseenkin paitaan. Lankana siis beige Jasmin, vihreäkirjava Lidl Colorado, pun Marine ja t.sin Sofil Mimosa. Malliin ohjetta on muunneltu Helmiksen tunikasta. Loistava ohje muuten! Rakastan näitä ylösalaisin ohjeita. Toinen on vielä vähän vaiheessa...Keltaista Alabamaa, v.sin Suvia, pinkkiä Jasminia ja oranssi Colorado. Keltaista ja pinkkiä jää niitäkin. Hmm...

Perillisille vaatetta...Riemuraita 2 Papulle oranssi erica (anttilasta), minttu espiga, vihreä cotton comfort ja keltainen mandarin petit. Hihat uupuvat vielä. Vierellä 2 x Gooseberry Hat, vihreäkirjava Kick-lankaa ja sininen Bambua.  Mainittakoon nyt, että kaikkiin kolmeen Riemuraitaan ja hattuihin on langat kaivettu omasta varastosta, pieni poikkeus on tuo punainen marine, jota ostin kaksi kerää. Mikä oli muuten minun hamsterikuun langanostosaldo kokonaisuudessaan.

Näistä kuvista puuttuu kokonaan Papun Miehekäs Jakku, (koska se unohtui autoon ja on näin ollen matkalla Ouluun) joka oli neulottu kolminkertaisella langalla. Se oli neulottu hihasta hihaan metodilla, ja sain harmaita hiuksia, koska etukappaleista ei millään meinannut saada samankokoisia ja lanka loppui ja piti säveltää. Mutta pohjalankana oli harmaa Ilves-konelanka (joka ei loppunut) ja violettimustakirjava-wolle hartmutt (saksan kimppa-saalista) ja v. sin kesä-ilves. Edellinen oli ns. bukleetyyppistä tosi ohutta puuvillalankaa, jonka sitten korvasin violettikirjavalla virkkauslanka colorilla. Minulla kyllä on jossakin varaston kätkössä valkoista samantyyppistä lankaa, vaan enpä tietenkään sitä löytänyt sitten tarvittaessa. Wolle hartmuttin loputtua neuloin pätkän violettikirjavalla Nallella, mutta en pitänyt jäljestä, joten jatkoin sitten sinipunaruskealla Wolle hartmuttilla. Kuulostaa hurjalta, mutta lopputulos on ihan siedettävän näköinen.

Näitä IIvana-hattujakin on muutama väännetty ja näihin saa hienosti kaikki jämälangat hävitettyä. Näistä puuttuu koristukset vielä, Hello Kittyä on toivottu tuohon toiseen. Papun ja Pepin päähän sopivat. Kuka arvaa, mitä tuon vihreän koristus mahtaa esittää? Siitä puutuu vielä osanen, vihjeenä kerrottakoon...

Ja viimeiseksi vielä nämä pikku työt, Ei-Rimmaa-raitasukkia Fabelista, Nallesta ja Wolle hartmuttista. Aluksi aioin vain päästä jämänöttösistä, mutta mopohan karkasi taas käsistä ja piti alkaa kokeilemaan, että miltä tämä väriyhdistelmä näytää tai tämä. Keskeneräisessä on jo siirrytty Onlinieen Fabelin kaveriksi, että sukkaa pukkaa. En kärsi kovin yhden-sukan -syndroomasta, mutta tuo nallekirjava taitaa jäädä paritta, toisen sinikirjavan on Papu kuljettanut hukkaan. Ruskeakirjavat on Shibui Knitsin Autumn- sävystä lapaset, lankaa on ihana kutoa, Titityystä. Kämmekkäät on Knitty-variaatio Atacama Alpakasta, Ihanaa lankaa myöskin. Kuvasta puuttuvat Sivilla-RegiaSilk -lapaset, jotka lähtivät uudelle kummipojalleni Keski-Pohjanmaan suuntaan, terveisiä!

Ja kerrottavaa olisi vaikka ja mitä, mutta minun on mentävä estämään Papua kiipeilemästä minne sattuu, (se poika kiipeilee, ihme ettei seinillä kävele!) ja syömästä pullonkorkkeja (sillä on niihin himo!) Tapaamisiin.

Ai niin, olen Räveltämössä sitten se (suurta aivojenponnistelua vaatinut) nimimerkki Juska.