Huovutuskokeiluissa olen taas vähäsen viisaampi. Toivon, että muistan nämä asiat taas sitten ensi talvena, kun innostun huovuttamaan:270891.jpg
Isot vihreäsävyiset on neulottu 10s/puikko, muuten on noudatettu Ziinan ohjetta. Lankanahan oli raanulanka Vippelä (jotain ostamaani vintagea) ja Iso-Junnon lammasfarmin lankaa. Huovutin lapaset ensin 40 asteen pesussa, siinä pinta huopui hieman, mutta ei muuten muutosta. Sitten pesin 60 asteessa, pinta huopui jo reilummin, mutta koko ei juuri muuttunut. Nyt minulla on sitten riesanani naisten kingsizekokoa oleva huopatumput. Jokin sukulainen saa yllärilahjan pukilta...
Jos ei vihreät kutistuneet, täysin päinvastainen ilmiö kävi pinkeille lapasille! Taas oli käytetty Vippelää, mutta sitten kolmantena olikin hahtuva (Pikku Punatulkusta). Ja minä heitin mukaan sinne kuuteenkymppiin suoraan, miettimättä hetkeäkään. Hämmästys oli valtava, kun koneesta ilmestyi viisivuotiaan käteen sopivat lapaset. Neuloessa käytin osviittana noita isoja lapasia.
Täysin tyytyväinen kokoon nähden olen noihin sinikeltavihreisiin. En neulonut niistä hurjan suuria ja eihän ne paljon sitten kutistuneet. (Lankana Vippelää ja Iso-Junnoa.) Ainoa harmin aihe tässä on tuo yllättävä värinvaihtuminen kerässä keskenkaiken. Vielä on kesken yhdet hahtuvasta ja huopuvasta langasta, neititeinille. Sitten taidan pitää taukoa : ) Lepakot odottavat/vaanivat edelleen...
270974.jpg
Kirpputorilöytöjä. Edessä Rondon Pinjaa, puuvillaa ja muita tekokuituja. Missio vielä tuntematon.
Takana Austermanin Byzance. Villaa, muuta ja lurexia. Tästä taitaa tulla Feather and fan -huivi äidille...
Piti ostaa, kun niin halvalla sai... : D

Matami hommailee blogissaan omaa jouluyllätystä. Muoriskallakin on omassa blogissaan asiasta mainintaa. Käykääs katsomassa!
Minä pidän ajatuksesta kovasti. Näkyy se olevan niin, että kollektiivinen ongelma lähentää ihmisiä.
Ja kun Vuodatuskin pelittää taas, mikäs siinä. (En ole testannut kommenttilootan linkkejä tänään, aika metkaa oli vielä eilissäpäivänä...)

Sisarenikin soitti, kertoi saaneensa lääkityksen keskivaikeaan masennukseen. Minä olin pudota penkiltä, niin ällistynyt olin. Sisareni ei kyllä koskaan tule mieleen ensimmäisenä, kun puhutaan masentuneista ihmisistä. Hän oli joutunut testiin koulupoissaolojen takia. Itse koulusta "jonkin verran" aikoinani pinnanneena tiedän, ettei masennuksella ole asian kanssa mitään tekemistä! Siis haloo - nuorilla on varmasti menossa elämässään kaikkea muuta säätämistä, ettei perse ruvella istuminen koulussa kuulu top tenniin ollenkaan. Mutta tämä nykyinen maailma on juuri niin tätä, kaikkea kytätään suurennuslasilla ja jos et sovi normiin, sinä olet SYRJÄYTYJÄ. Minusta koulussa ei koskaan opeteta mitään todella hyödyllistä, mm. miten valitetaan verotuksesta, miten Kelan tukia haetaan, kodin pieniä remonttitöitä ja ruuanlaittoa. Miten ihmeessä kotitalous alkaa vasta seiskalla, mutta uskontoa aletaan tankata jo heti ekaluokalla? Syödä on pakko joka päivä! (En halua loukata uskovia ihmisiä, mutta en todellakaan käsitä tätä asiaa.) En ole hyötynyt monivuotisesta maantiedon opetuksesta juuri yhtään käytännön elämässä, mutta Älypäässä pärjään kohtalaisesti, kun osaan pääkaupungit. No niin, eksyin aiheesta. Voihan olla niinkin, että sisareni on etevä peittämään todelliset tunteensa meiltä muilta ja salassa kärsii. Loppujen lopuksi olemme kaikki yksin itsemme kanssa.