että neulotaanko tässä blogissa koskaan. Kyllä, kyllä neulotaan, mutta kuten olen jo aiemmin maininnut, se valmiiksi saaminen onkin sitten niin ja näin.
Viimeaikojen prosessit ovat tuottaneet lähinnä noin niinkuin sukkia. Sukankudin on niin helppo kuljettaa mukana ja perusukan neulonta ei vaadi mitään erityistä keskittymistä, joten ei tarvitse olla mitenkään ei- sosiaalinen uimarannallakaan.

(Kuvasta voi päätellä, että langanpäättelijätonttu ei ole käynyt viime päivinä kylässä. Kuvassa esiintyy myös toinen "hiha" , jonka neuloin tässä joku viikko takaperin.)
Puuvillaneuletta on kärsimys neuloa näin kuumalla, kädet hikoilevat ja neuleesta lähtee nöyhtää valtavina paakkuina. Vaaleanpunaisen hattarapuseron etukappale on jo sentään aloitettu, että jotakin edistystä. Verkkoneuleen kätkin takaisin piiloon, se ei ota tulta allensa sitten millään.

Sen sijaan meillä, kuten varmaan muillakin on harrastettu rantaelämää.

Toivotan kaikille Hyvää Juhannusta!

Lisäys 24. päivä:
Minunhan piti esitellä teille sitä toppi ja hame yhdistelmää, minne se kuva unohtui...
Tarkoitushan oli nimenomaan vakuuttaa teille, että neulontaa on tapahtunut.

Pinkit tyttöjen systeemit. Hameeseen täytyy tehdä vielä tuunausta, kun se ei pysy omistajansa päällä. En ole kasvattamassa lapsistani strippareita, joten kuminauha lienee kova sana tässä tapauksessa.