kun podin täällä omaa yksityistä tuskaa ja angstia, tuli pelastavalta enkelilta paketti!
Valkoista suklaata, kynttilöitä ja Mandarin Fiestaa; juuri sitä kirjavaa, jota olen himoinnut! Kiitos, kiitos, juuri tämän tarpeessa olinkin. Huumoriakaan ei ollut säästelty, paketti julisti rehvakkaaasti olevansa salaiselta mies...eiku neuleystävältä ; ) (säästyi mieheltä naljailun vaiva tällä kertaa) Eikö tämä olekin elämässä parasta? Jos toisella on siipi maassa, voi toinen tehdä mielen hyväksi.

Omissa töissäni olen täällä matkinut Helmistä ja lopetellut kesken olevia PIENIÄ projekteja. (Isoista ei nyt puhuta mitään.)  Lilat  "uimaranta" -saunasukat on valmiit,  kohta myös Kittyville -pipo. Siitä puuttuu enää korvat ja  toinen kiinnitysnaru.  Kirjavat lasten sukat  Opalin Leppäkertusta taidan päästää kärsimyksistään,  raitalanka ei todellakaan passaa pitsineuleeseen.  Marmelaatisukka on vihdoin saanut  parin puikoille asti. Mustikkaraita empii tuolla tullakko siitä isomman vai pienemmän lapsen sukka.  (Raitalankaa on niukalti, en tiedä tuleeko niistä isomman lapsen sukkia...) Pretty Petals -sukka jää vaiheeseen edelleen. Se sukista, täällä erää.

Mies katsoi eilen Big Brotherin ja tuli sitten jatkamaan netistä. Minä olin sitä mieltä, että tuo ei kyllä mitenkään viisasta hommaa ole.  Hän katsoi hetken minun lankojani ja kysyi ihan viattomana :  Sulla on oma lankablogi, minkä takia minä en sais tätä katsoa?  No, mitäs siihen sitten sanoa?  Mieheni on tirkistelijä!