Edith-täti linkutti  ; )

Käydäänpäs välillä täälläkin ilmoittautumassa. Valmiita töitä ei minulla ole kovin paljoa tarjoilla nytkään, sillä minua on vaivannut pitkällinen ja väsyttävä puikkoallergia ja jokakesäinen riesa, kesäallergiakin, käväisi kylässä. Nahatta käsin on hankala neuloa.

Kesää on vietetty perinteisesti senttejä laskien, vyötäröltä ja kukkarosta ja yritetty nauttia kaikesta ilmaisesta, koska ilmoissa ei ole ollut hurraamista. Suurprojekti -autotallin siivous- on saatu jo alulle, vaikka loppua ei aivan heti näy. Rannallakin on käyty ja siellä jopa neulottukin:

Kappas vaan, onko se Embossed Leaves? No onhan se! Lanka on oikeasti vedenvihreää, vaaleansininen liina yrittää varastaa huomion. Ja tuommoinen lahjakassi on neulojan kannalta oikein kätevä, neuletta voi säilyttää ja kuljettaa siinä, lanka pysyy puhtaana rannalla ja jos rannalla tuulee, pujota sanka oksaan tai tms. niin voi rauhassa keskittyä neulomiseen, eikä tarvi jahdata pussia pitkin rantoja! Vielä näppärämpi pujottaa langan tulemaan tuosta pikku reijästä, joten pussukka ei mene hukkaan, kun se on neuleessa kiinni. Luulen, että nämä ovat tulossa nuoremman tytön sukiksi, varma ei voi koskaan olla ; )

Leaf T-Shirt tuli valmiiksi juhannuksen jälkimainingeissa. Esikoinen vietti ensimmäistä kertaa juhannusta Kalajoella, ja vaikka mukana oli serkkukaarti tätivahvennuksilla mukana vahtimassa, pitihän meidän pelätä koko ajan kaikkea mahdollista piripäisestä puukottajasta itänaapurimaista kotoisin oleviin naisyrittäjiin asti. Hengissäselvinneen Esikoisen mielestä kaikki oli mahtavaa ja upeeta ja aikoo mennä ensivuonnakin, vaikka tätiään ei kuulemma aio enää vahtia. Ja sitä neuletta väliin:

Surkeassa kuvatuksessa ei siis näy tuo keskuskuvio ollenkaan. Paidasta tuli himpun verran liian pieni, se korostaa vatsaani niin, että näytän taas olevan seitsemännellä kuulla raskaana. Mietin tässä, että neuloisiko toisen vihreästä Tennesseestä, johon tekisi enemmän raglania ja ylimääräiset lisäykset kainaloihin. Lankaa meni vaivaiset kolme kerää, että ei kovin lankasyöppö malli ole. Ehdotin tätä Teinityttärelle, joka ensin marmatti väriä -pinkki, järkyttävää!- ja sitten kokeili päälle. Jättiteltta! Minun paidaksi jäi...tosin menen sisaren luo kylään ensi viikonloppuna...

Ja sitten sarjasta Juskan pieleen menneet värjäykset:

Päätin värjätä nyt sen valkoisen puuvillan, niinkuin olin päättänyt jo aiemmin. Mukaan laitoin kaksi vaaleanharmaata kangasta, popliinin ja villakankaan. Ja viimehetkillä läimäisin koneeseen kaksi turkoosikirjavaa-karkkiraita-seiskaveikkaa, mitä lie jämäkeriä. Puuvillasta tuli hienoa, minä ainakin pidin lopputuloksesta. Mutta turkoosille kävi aika ikävästi. Kuvassa nuo näyttää ihan hyvältä, mutta oikeasti väri on paljon tunkkaisempi kuin tuossa. Oikea kolhoosiväri. Sen lisäksi kerät olivat hajonneet koneessa -ihana sekamelska selvittää!- ja lanka oli paikoin huopunut umpeen. Kankaistakaan ei tullut hyviä, pitänee tukkia ne anopille lahjaksi, hän kun tykkää tuommoisista ruskeista sävyistä.

Iltapuhteina olen sitten väkertänyt sukkia, kun mihinkään suureelliseen ei ole ollut haluja:

Fruit Coulis-pari on valmis. Keskellä oleva kirjava sukka on minun versio Ilun duunaamista Kesävoi-sukista, edellisen postauksen värjätystä Sisusta. Pikku sukkanen on minun uusimmasta villityksestä, että mahdollisuuksien mukaan kaikki nökkösetkin käyttöön. Nuo raidat jäivät yli niistä Poikamyssyköistä ja keltainen on vanha jämä Miniä.

Tämmöistä täällä tällä kertaa. Suunnitellut olen ainakin Aallokkoja, Vauvan kirjoneuleliiviä Bambusta, reikäneulehupparia ja muutamia sukkia. Katsotaan mitä tulee. Keskeneräisten suhteen olen positiivisella mielellä...

Mukavia kesäpäiviä kaikille!!!