Langanpäättelijätonttu on ollut etsinnöissä useissa blogeissa.
(Täällä sangen usein.)
Näköhavainto on tehty Vattumadon blogissa.

Olen ollut neulomati melkein kaksi päivää. Mitä nyt eilen vähän Kiriä. En minä kuin muutaman rivin, ollessani siskolla kylässä. Oli toisen sisaren vuoro järjestää päivälliset (meitä on neljä tyttöä, ei veljiä yhtään) ja siinä ruokaa odotellessa tikutin menemään. Sitten se unohtui sohvalle ja esikoinen istui sen päälle ja silmukoita putosi reipas määrä. Poimin ne summittaisesti ja löin tekeleen kassiin, minne se jäänee ikuisiksi ajoiksi. Mitä tästä opimme? No, ainakin sen, ettei mies ikinä katso, minkä päälle istuu.

Iltapäivällä olikin sitten niin tylsää, kun aioin pitkästä aikaa lähteä ulkoilemaan pururadalle lasten kanssa, niin eikö heti alkanut vesisade. Onneksi löysin pussin puuvillalankoja ja Katian neulelehden, joka oli ovelasti mallattu pussiin mukaan... Taidan kohta neuloa...