Helmis antoi blogissaan 1v. synttäreiden kunniaksi haasteen, anna hyvän kiertää.
Että ilahduta jotain läheistäsi/tuttua jollain omatekemällä ystävänpäivänä.
Minun pääkoppaan jäi tämä nakertamaan ja yksi hyvä idea onkin jo takaraivossa : D, mutta se onkin hys-hys-asia!
Mutta koska minä olen minä, ja riesanani on aikasta paljon akryylilankoja ajalta ennen "tiedostavaa neulomista", pälkähti päähän tuuma, että jos iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Että jos neuloisi tuttavien lapsille akryylineuleita, niin ei harmittaisi aivan yhtä paljoa niissä tapauksissa, kun lahjaa ei arvosteta juuri yhtään. Joskus kun löytyy niitäkin ihmisiä, jotkut valitettavan läheltä sukua : / Ja kuitenkin näitäkin ihmisiä on välillä muistettava. (Perhe-elämä meillä on kuin patikoisi miinakentällä ilman karttaa, ikinä ei voi tietää milloin posahtaa!) Siitäpä se ajatus sitten lähti:
Viisi karvahattua (On, on, en valehtele yhtään!) läjässä, ompelematta tosin vielä. Lankana sitä uutta Leaa, jota ostin tässä viime viikolla. Kerä riitti kahteen pipoon! TangoStar(vai mitä tuo nyt on) riitti vain yhteen. Ja lisänä jotain ohuempia akryylejä, luultavasti Rondon Vauvalankaa. (Langat haluavat aina nakuilla meillä ja riisuvat vyötteet heti, kun silmä välttää : D ) Rinsessat ovat Fleuria ja Liisaa. Tuon Liisan neulominen oli tosi työlästä ja tovin jo ihmettelin, mikä mättää, kunnes huomasin, että olin tohottaessa ottanut astetta pienemmät puikot käyttöön. Peltistä pipoa väännetään. *Kyllä nyt harmittaa, että Pipoviikot loppui eilen, nyt olisi ollut jotain millä brassailla... : D *
Tietysti kaiken tämän karvakasan teossa pääsi unohtumaan semmoinen tosiseikka, että huomenna sattuu vain olemaan kahden sisaren nimipäivä ja yhden hyvän ystävän synttärit. Ja lahjaksi meillä on...lämmintä kättä? Voisin lähettää tee-se-itse-paketteja, tai olla hämillään. (Taidan valita jälkimmäisen.)
Ette muuten ikinä usko, minkä lahjaidean löysin! Tässä! (Muistakaa poistaa lapsiyleisö!) Olisin siltikin edelleen hämilläni, vaan taitaisi olla myös saajakin!
Arpajaispaketit eivät ole vielä postissa, älkää hätäilkö!
Sillä välin voitte ihailla vaikka tätä kuvaa. En ole selvästikään ainoa tässä talossa, joka on luvannut uutena vuotena opetella kameran käyttöä:
Kommentit